Siis China Miévillen The City & the City. Suomeksi Toiset. Ihan jees kirja.
Hirveän hehkutuksen kirja ainakin on ehtinyt saada aikaan. Itselläni oli HYVIN korkeat odotukset, mutta loppujen lopuksi kirja ei ollut ihan NIIN hyvä kuin odotin. Hyvä se kuitenkin oli.
The City & the City on jotain epämääräistä dekkarin, trillerin ja weird fictionin välillä. Ajatus kahdesta kaupungista on omaperäinen ja mielenkiintoinen, muttei Miéville kliseisyydestä tai mielikuvituksettomuudesta olekaan tunnettu. Hämärissä ja välillä melko mindfuckeissa sfääreissä liikutaan, eikä arvoisa kirjailija ole laisinkaan helpottanut lukijaparkojen lukukokemuksia vahingossakaan selittämällä ja tarkentamalla eräitä keksimiään käsitteitä. Tämä ja varmaan osittain kirjailijan kieli (en tiedä mikä siinä minua niin kummasti ketuttaa!) saivat minut jättämään aiemmin Krakenin kesken.
Kuitenkin, juoni on mukaansatempaava niin kuin dekkarissa kuuluukin olla. Päähenkilö Borlú on tyylikäs ja melkoisen cool, mutta hänen taustastaan olisi ollut mukava tietää lisää. Miksi hänestä tuli etsivä? Miksi hän on niin hyvä ammatissaan? Jne. Sivuhahmot jäivät ohuiksi ja persoonattomiksi jollain kummalla tavalla.
Kaikki epämääräisyys ja hämäryys tarinassa jää kummasti kummittelemaan mielen perukoille. Mutta ehkä se on vain hyvä merkki. (Juonta en rupea referoimaan. Lukekaa se vaikka Wikipediasta, rontit!)
Nyt saavat vähäksi aikaa jäädä romaanit taka-alalle, sillä oppikirjat kustuvat. Siis kutsuvat.
