maanantai 28. tammikuuta 2013

Kas näin pidän lupaukseni

Arvoisa olio Laakeri pyysi lausui minulle jälleen kohtalokkaat sanat "Laita se sun blogiis", jotka ovat siis lähes yhtä kohtalokkaat kuin esimerkiksi "Tilataan se". Tämä johtuu luultavasti siitä, että meidän Laakerimme ei yksinkertaisesti jaksa kirjoittaa näiden videoiden nimiä ylös. Enpä minä toisaalta valita, tuovathan nämä ns. turhatkin postaukset kuolleeseen blogiini hieman eloa. Tammikuu saattaa peräti näyttää aktiiviselta.

Pitemmittä puheitta kuitenkin tähän STP-taiteen huipentumaan. Matki kyseinen video sitten p3ntavuksen tyyliä tai ei, on Neronliemaus yksi viime aikojen villeimmistä ja kuumimmista STP-tapauksista (ehkä siksi koska kukaan muu ei ole julkaissut mitään pitkään aikaan... Olisi tämä aktiivisempinakin aikoina kuitenkin huippulaatua!).


Nauttikaa Häntäheikkimiehen sarkastisista kommenteista.

Lavineten The Kässärin (kyllä minä sille jotain nimeä jossain vaiheessa rupean kehittämään, ällös peljätkö!) betaaminen etenee hitaasti ja varmasti. Muutenhan ei moista prosessia edes viitsisi mainita, ellen olisi huomannut mysteerisiä yhtäläisyyksiä tarinan ja erään toisen ilmiön välillä. Tähän mennessä edennyt reissu nimittäin muistuttaa lääkärillä käyntiä. Sitä vaan mennään käymään lääkärin/jonkun hämärän hahmon luona siinä toivossa, että tämä saisi ammattitaitonsa ansiosta jotain aikaan, mutta toiveiden täyttämisen sijaan lääkäri/hämärä hahmo toteaa olevansa kykenemätön tekemään yhtään mitään (vaikka todellisuudessahan tämä vain haluaa äkkiä kahvitauolle eikä työuupumuksen ja ylityöllistämisen takia jaksa tehdä diagnoosia) ja lausuu kylmänviileästi: "Mä pistän sulle ton lähetteen tonne labraan/toiseen terveyskeskukseen/minne tahansa/jonkun papin temppeliin/jonnekin metsämajaan." Tässä seuraavassa pisteessä päähenkilö/terveydenhoitopalveluiden hyödyntäjä joutuu kohtaamaan kylmän ja epäluuloisen vastaanoton (etenkin jos kyseessä on labra!). Tänne pisteeseen et todellakaan ole tervetullut, mutta pakkohan homma on hoitaa pois alta. Sitten matka jatkuu pisteestä toiseen, ja jokaiseen päähenkilömme on yhä vähemmän ja vähemmän tervetullut, kunnes loppujen lopuksi kunnon diagnoosin sijaan jäljellä on vain sielua kalvava katkeruus ja väärä diagnoosi tehottomine lääkityksineen.

Toisaalta, en ole vielä edes The Kässärin puolessavälissä. Saa nähdä miten tämä terveysasemareissu päättyy.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Mitä se runosuoni nyt sitten oikein tekeekään?

Tuijottaessani ankean autiota blogiani huomaan usein moniakin puutteita, mutta yksi tärkeä merkintätyyppi on päässyt tahalkrhöhömVAHINGOSSA unohtumaan. Vai väittääkö kukaan nähneensä täällä jossain todella taiteellista runomerkintää? Sitä minäkin.

Joku kuolaava olio saattaa muistaa jo edesmenneen Pahan Valtakunnan legendaariset angstimerkinnät, jotka suorastaan hohkasivat syvällisyyttä ja sisäistä tuskaa. Runomerkinnät ovat myös mitä oivin tapa purkaa baskerin alapuolella vellovia aatteita ja tuntemuksia. Antakaamme siis runosuonen pulputa/sykkiä/tukkeutua/hyytyä/kuivua!

Tällä kertaa kaivamme arkiston uumenista esiin mitä sykähdyttävimmän teoksen, joka kulkee nimellä "Sonetti Murmuksen Öxlylle - kirjoittanut Murmuksen Ähzli". Kirjoittaja ottaa teoksessaan tarkkakatseisesti kantaa siihen, kuinka romanttinen lyriikka ah niin usein pursuaa mitä hämmentävimpiä kielikuvia - ainakin jos runotekeleitä tarkkaillaan ulkoavaruuden asukin näkökulmasta. Runoilijat viittaavat huolestuttavan usein meille alieneille täysin vieraisiin ruumiinosiin, vaatekappaleisiin ja piirteisiin niin että koko runosta muotoutuu täysin käsittämätön kokonaisuus. Jatkossa runoilijoiden olisi järkevä siis ottaa huomioon muidenkin galaksien asukkaiden tarpeet! Runon lomaan olisi mitä hyödyllisintä ujuttaa käsitteiden tieteelliset määritelmät niitä kaipaavien luettavaksi. Esim. näin:

Kyynärpääsi (Kyynärpää (lat. cubitus) on kohouma käsivarressa. Sen muodostaa olkaluun sekä kyynärluun ja värttinäluun välinen kyynärnivel, jossa kyynärluu koukistuu ja ojentuu olkaluuta vastaan ja värttinäluu kiertyy kyynärluuta vastaan. - Wikipedia) luinen, muusani alinomainen

Kuten tästäkin esimerkistä huomataan, selitys on mahdollista antaa kaikkia osapuolia miellyttävällä tavalla runon tunnelmaa ja rytmiä lainkaan rikkomatta. 

Mutta antakaamme teille Maan asukeille vihdoinkin asiaa valaiseva esimerkki, jo aikaisemmin nimeltä esitelty koskettava runonpätkä. 

Viehko huljuva murmunuorikkoni
Löntystelee lupaavasti kurluttaen
Tuntosarvista grötinvärisiin lisäulokkeisiin asti 
Hänen tahmea pintakerroksensa mua kiehtoopi
Hänen sisälmyksensä muljahtelevat kutsuen
Oletko jo pukenut yllesi juhlagzonttisi?
Tänään saavun nimittäin kotizlönttiisi

Alkuteos on tietenkin kirjoitettu murmuksi, ja käännöksen laadusta voidaan aina kiistellä. Siitä kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä, että pienet sivuhuomautukset, selitykset, alaviitteet ja kääntäjän huomautukset voisivat olla muutamassa kohdassa tarpeen. Perustallaaja tuskin tajuaa kaikkien murmutermien vivahteikkaat ja intertekstuaaliset viittaukset murmukirjallisuuden postmoderneihin klassikoihin. Ähzlin runokokoelmasta 55 laulua vihreälle setädille on tekeillä uusintapainos, johon kaikki tarpeelliset selitykset on kirjattu. Niinpä ehdotamme, että hankitte tuon teoksen heti sen ollessa mahdollista ja luette runon täydellisen version sieltä.

Näihin tunnelmiin voimmekin tältä erää lopetella. Itse kukin lienee saanut hieman ajattelemisen aihetta pariksi seuraavaksi tunniksi/viikoksi/vuodeksi/elämäksi. Kohdatkaamme jälleen seuraavalla kerralla, kun keksin jotain syvällistä runouden syvällisestä syvimmästä syvänmeren ominaisuudesta. Eli silloin kun minua huvittaa. Siihen voi mennä pitkä aika. Hyi hyi*.

*Käänt. huom. suomeksi 'hei hei'