Helsinkiin saavuttuani totesin Nosturin olevan vielä melko kuollut paikka (olin hieman etuajassa) eikä jonoa ollut ehtinyt muodostua lainkaan. Siksi lähdin käpöttelemään kohti tuntematonta ja sen yli eli jonnekin rändömiin suuntaan Helsingin ytimeen. Kuljin läpi loskaisten ja hämärien kujien ja päädyin meren rannalle. Siellä oli ympärilläni ensimmäistä kertaa koskaan Helsingissä ollessani metrikaupalla tilaa. Ja suunnaton hiljaisuus. Penkillä istuen popsin viinirypäleitä ja tuijottelin kaukaisia aluksia. Olisin ottanut kuvan paikasta, jos kännykkäni vain soisi hieman laadukkaamman laatuisia kuvia. Saatte tyytyä siis käyttämään pölykerroksen peittämiä mielikuvituksianne.
Lopulta kyllästyin istuskeluun ja lähdin jälleen kulkemaan kohti Nosturia. Siellä taas odottelun jälkeen pääsin paikan sisälle tutkiskelemaan. Ostin itselleni tyylikkään Laibach-käsivarsinauhan (vai miksi prklksi sitä oikein pitää kutsua) ja keikan alettua liittyi jälleen yksi nauhan koristama käsivarsi huitomaan ilmaa. Ja ensimmäistä (ja hyvin todennäköisesti viimeistä) kertaa ikinä elämässäni pääsin ETURIVIIN. EI SAAKUTI!! Varsin mukavaa oli kerrankin kun ei tarvinnut kuikuilla koripalloilijoiden ja muiden hujoppien takaa lavalle että näkisi edes vilauksen jostain soittimesta. Tällä kertaa näin KAIKEN. Muahahaa.
Joo. Suuri osa setistä oli minulle valitettavasti tuntematonta joko siitä syystä etten ole aivan hc-fani tai sitten siitä että biisit olivat uusia. Se ei silti estänyt minua nauttimasta tuntemattomistakaan biiseistä! Taustanauhat olivat varsin rajuja ja hienoja (aika paljon oli Iron Sky -materiaalia) ja pääsin kyyläämään myös arvoisan herra Frasin fukken übereitä saappaita! Lavaesiintyminen oli tyylikkään viileää (oikeasti, yleisöä ei puhuteltu KERTAAKAAN. Ei edes yhtään välispiikkiä, vain jotain epämääräistä huitomista käsillä). B Mashina ja Tanz Mit Laibach räjäyttivät livenä tajuntani.
Hyvä keikka siis oli kyseessä, vaikka olisi saanut olla hieman pidempi. Paljon suosikkejani jäi puuttumaan. *kyynel*
Nyt olen vain tuhonnut aivojani hitaasti tuijottamalla Gintamaa.
Minusta tuntuu että koko saakelin sarja huipentuu tähän kohtaukseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti