Enpäs olekaan vielä päässyt selittämään minun ja Blogimestarin reissusta, jonka teimme Lahteen. Kävimme tarkistamassa ikiaikaisen rituaalin mukaan paikan levy- ja antikvariaattitilanteen. Muinoin antikvariaattien keskittymänäkin tunnettu Lahti kuitenkin tuotti kirjallisuustarjonnan suhteen suuren pettymyksen. Eräs vanhoina hyvinä aikoina uskollisesti palvellut pulju oli täysin poistunut keskuudestamme, ja eräs ihanasti piipulta lemahtava paikka taas piti ovensa visusti kiinni.
Onneksi levytilanne oli hiukan parempi. Oma saaliini oli ainakin varsin kiitettävä. Hankin vihdoin ja viimein nyt sitten sen Storm Corrosionin levysen. Ja ihaanaha se o ku mikääki. Sitten oli hieman vähemmän suunniteltu mutta sitäkin mahtavaisempi Ministryn The Land of Rape and Honey. Levyn avulla olen voinut yön pimeinä hetkinä tuhota aivojani hienostuneesti You Know What You Aren tahtiin. Löysinpähän myös Dungenin melko pitkään metsästämäni Ta Det Lugntin. Mahtava Soundgardenin Superunknown löysi myös oman paikkansa hämärän levykokoelmani uumenista. Spoonman on aivan tajuton biisi!
Enkä voinut tietenkään pitää näppejäni pitkään erossa kirjahyllystä mulkoilevasta Sinisalon novellikokoelmasta Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Sanonpahan vain... En oikein tiedä mitä sanoa. Kokoelma on vain jotain niin uskomatonta. Tottahan toki mukana on joitain hieman tasapaksumpiakin novelleja, mutta suurin osa hakkaa aivot aivan mössöksi! Esimerkiksi Lovecraft-novelli Sinisalon kirjoittamana. Huhhuh. Voi että sentään. Kirjan nimi on varsin kuvaava, sillä useimmat novellit jäivät ainakin minua hieman häiritsemään. Kaikkein häiritsevin stooreista on kuitenkin Baby Doll. Se on karmivampi kenties kuin kaikki lukemani monsterikauhutarinat yhteensä. Kenties siksi että novellin maailma olisi luultavasti jonkinlainen minun henk.koht. infernoni. Ja koska se voisi joskus tulevaisuudessa oikeasti OLLA TOTTA. Hrrr.
Nyt menen leikkimään Cthulhua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti