maanantai 2. heinäkuuta 2012

Rouva kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä

Ympärilläni viime aikoina parveilleet ihmisoliot ovat olleet luonteenlaaduiltaan hieman erikoisia, kun heidän suustaan pääsee jatkuvasti ulos kerta kaikkiaan hämmästyttäviä sanontoja. Esimerkiksi tuo pyyjuttu. Se ei ihan avautunut minulle. Ymmärrän kyllä, että pyy on pieni lintu. Mutta että se ihan kutistuisi?? No, saatamme pian kokea tämän maagisen kutistumisen jos aina niin laadukkaat ja luotettavat iltapäivälehdet kerran kertovat meille pyhän Totuuden.

Koska nyt kerran ehdin jo aloittaa jollain päättömällä hourinnalla, sillä on tuskin mitään väliä jatkanko vai en. Eli jatkan. Tänään korppiparvi varjosti minua matkalla läpi lähitienoiden. Mustat nokkasiipimöhkäleet raakkuivat korkeuksissa ja keikkuivat latvoissa.

Näin unta, että näin Tardiksen merenpohjassa. En ollut varma, oliko se vain harhaa, joten jätin asian mainitsematta muille unen henkilöille. Olin siinä unessa taas kiinalaisnainen. Olen ollut aika monessa unessa kiinalaisnainen. Ja kymmenes tohtori. Outoa.

Selvä, odotatte kuitenkin varmaan jotain asiaakin. Viikonloppuna oli pieni metsäinvaasio, hyökkäsimme Blogmäästerin ja hänen eläintarhansa kimppuun. Kertoisin jotain päivän hourailuista, jos vain kykenisin muistamaan edes murto-osan siitä hämärästä massasta. Ehkä Oscar Wilde posessoi minut jälleen. Muistan ainoastaan, että vasen polveni sai nimen Mutrio ja Lavineten oikea polvi nimen Historiantutkija.

Mulkoilimme kriittisin silmin läpi erään pahamaineisen elokuvan nimeltä Mustesydän. Lajityyppinä fantasia. Nuorten. Hieman oli mitäänsanomaton, liikaa yritystä ja feilausta, mutta ainakin filmi oli ilo silmälle. Muutamia mielenkiintoisia hahmoja toki spottasin, vaikka päähenkilöt ja pahikset jäivätkin vaisuiksi. Eläinhahmot ainakin olivat parhaita, ja eläimet näyttelivät tässä tapauksessa melkein ilmeikkäämmin kuin ihmiset. (Tuo nyt oli kyllä julmasti sanottu *hihiihihhihi*)

Itsekseni mulkoilin myös aivan yhtä kriittisin silmin palvottua Inceptionia.


En jaksa referoida juonta. Eli menen suoraan asiaan. Pidin elokuvasta, vaikka ymmärränkin miksi jotkut saattavat pitää sitä sekavana. Aika diippiä shittiä välillä. Mutta jos mindfuckista tykkää niin tykkää Inceptionistakin. Visuaalisesti koko systeemi on aivan käsittämättömän upea (ja kaikki efektit!!), mutta minusta tuntuu, että nyt kun kerran ovat ihan unet kyseessä, niin elokuvassa olisi ollut mahdollisuudet repäistä aivan kunnolla, sekä juonen että miljöiden kannalta. Harvat unet loppujen lopuksi ovat esimerkiksi maisemiltaan kesyjä. No joo, mitäpä minä valitan, kun muuten miellytti kovasti. Eeppistä dialogia, muuten.

Inception tarjosi minulle myös tämän nonstopilla viime aikoina soineen mahtimöhkäleen.

Jooh, ja hankin vihdoin Kätkijät. Katson sen vaikka tänä iltana. Tai jtn.

PS. Vaihdoin käyttäjänimeni, koska se saattaa herättää fandom-maailman nykyisen tilanteen vuoksi joitain MIELLEYHTYMIÄ.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti